1. Vantaa-Kerava -hyvinvointialue — mikä voisi mennä pieleen palkkauksessa?

Hyvinvointialueiden tulee aloittaa välittömästi palkkaharmonisaatio laatimalla yhdistetty uusi työn vaativuuden arviointi. Palkat täytyy, jo oikeuskäytännönkin mukaan, harmonisoida piikkipalkkoihin.

Tähän työhön hyvinvointialueella on aikaa noin kaksi vuotta. Pieni suuri hyvinvointialueemme on kuitenkin helpoimmasta päästä harmonisoitavissa palkoissa.

Olen itse ollut neuvottelemassa kuntayhtymien palkkaneuvotteluita ja sitä, miten tämä työ tulisi tehdä. Tätä osaamista olen valmis jakamaan myös hyvinvointialueelle.

Palkkaharmonisaation lisäksi pääkaupunkiseudun sote-alan työvoimakriisi asettaa alueelle paineita palkkauksen sekä työolojen kehittämiseksi. Alan veto- ja pitovoima ovat kadonneet viimeisten vuosien aikana. Koronakriisin ollessa monista peleistä tuttu viimeinen vastustaja, joka on entisestään kiristänyt hoitajien työtahtia ja altistanut heidät tappavalle virukselle.

Työvoimakriisin pahetessa työnantajat ovat yrittäneet olla innovatiivisia saadakseen lisää työvoimaa. HUS:n lanseeraamat itsetulostettavat , ihan aikuisten oikeasti itsetulostettavat, kiitoskortit olivat varmasti se kaikkein suurin pohjanoteeraus. Sanonta “kissa kiitoksella elää”, ei päde ihmisiin. Itsetulostettavilla kiitoskorteilla ei makseta asumista, ruokaa tai elätetä perhettä.

Käytävien tarinoista kuulin, että HUS:n johto olikin saanut omat osuutensa kiitoskorteista.

Kiitos siitä!

Suomessa on rakenteellinen ongelma naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen välillä. Naisvaltaisilla aloilla palkkaus on jäänyt liian pieneksi, vaikka työnvaativuus ja varsinkin sen vaikuttavuus ovat merkittävät.

Työvoimapulaan, alan pito- ja vetovoimaan, on hyvin yksinkertainen ratkaisu, kuten Keravan kaupunki on osoittanut lastensuojelussa. Alan palkkausta on kehitettävä ja se on nostettava kilpailukykyiseksi.

Vantaa-Kerava -hyvinvointialue on pieni suuri hyvinvointialue keskellä Uuttamaata. Se kilpailee osaavasta ja koulutetusta henkilökunnasta niin Keski-, Länsi ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueiden kanssa sekä Helsingin. Vantaa-Kerava -hyvinvointialueen tulee olla paras työnantaja alueella. Tämä olkoon tavoitteemme.

Vanha sanonta hyvinvoiva hoitaja hoitaa hyvin pitää paikkansa. Palkkauksen ohella hyvinvointialueen on tuotettava hyvinvointia myös koko henkilökunnalleen. Alueen on syytä kiinnittää erityistä huomioita määräaikaisten ketjutuksiin, työvuoroluettelon muutoksiin sekä myös muuhun työvuorosuunnitteluun. Johtaminen on oltava nykyaikaista ja työntekijöitä on kuultava oman työnsä asiantuntijoina. Mahtavia, mutta saavutettavia tavoitteita.